Yöt ja päivät vietin kävellen
Pitkin outoa jatkumoa
Joka näyttää nielevän
Itseensä kaiken olleen
Unohduksen syvään kaivoon
Katoaa kuluneet päivät ja yöt
Äänetön ääni toisten suulla
Verhoili valheitaan totuuteen
Pue yllesi köyhän ryysyt
Ja matele maassa
Sinun silmäsi eivät nähdä saa
Kätesi ovat sidotut
Kun olet hurskas, ja heikko kuin kyyhky
Minä murskaan sinut - kätteni työn
Yöt ja päivät he elävät
Tutussa unessa
Josta eivät tahtoisi herätä
Sen kauneuden rikkoo
Yksi ainoa viisauden sana
Mutta kuka on pystyvä kuulemaan?